Sattuman välähdys – ideasta sovellukseksi: Random access ideas (Osa 1)

Ratkaisu arkisiin ongelmiin voi olla pienestä ideasta kiinni

Eräänä syyskuisena iltana olin laahustamassa harjoittelusta vuoron päätteeksi takaisin pukukopeille, kun näin flyerin ideakilpailusta koulun ilmoitusseinällä. Flyeri lupasi kilpailun voittajalle 5000 euroa idean kehitykseen, mutta en kiinnittänyt siihen sen kummemmin huomiota sillä hetkellä. Olin ollut harjoittelussa jo kolmatta viikkoa TAYS:in syöpätautien vuodeosastolla ja olin hiljalleen alkanut ihmetellä, miksi niin monella potilaalla on diabeteslääkitys, vaikkei varsinaisesti diabetesta ole todettukaan. Olin myös ollut aiemmin keväällä harjoittelussa kirurgian vuodeosastolla, jossa olin nähnyt paljon hoitamattoman diabeteksen seurauksena aiheutuneita suuria haavoja. Kiinnitin huomiota etenkin siihen hetkeen, kun potilaiden oli aika harjoitella itsehoitoa, ja hiljalleen huomasin, että monelta potilaalta itsehoidon sujumiseen vaadittiin toistuvia ohjeistuskertoja. Aloin miettiä, kuinka voitaisiin helpottaa itsehoitoa sen alkuvaiheessa – jonkinlainen muistutus- ja kalenteriohjelma voisi toimia, mutta kuinka se olisi ihmisen mukana kaiken aikaa? Sitten se vain tuli mieleeni: puhelin! Se on lähes kaikilla aina mukana, mistä seurasi ajatus kännykkäsovelluksesta. Sovelluksesta, joka muistuttaa potilasta mittaamaan verensokerit ja pistämään insuliinin yksilöllisen ohjeistuksen mukaan.

 

Diabeteksen hoidossa tarvittavia välineitä.

Ideani oli kuitenkin kiireessä hävinnyt muiden ajatusteni joukkoon. Myöhemmin flyerin näkemisen jälkeen ajatus onneksi juolahti takaisin mieleeni ja päätin osallistua flyerissa mainostettuun kilpailuun. Ajattelin, että aina kannattaa kokeilla. Kilpailua varten otin aluksi selvää, onko joku muu keksinyt saman idean kuin minä. Vajaan puolen tunnin googletuksen jälkeen olin saanut selville, ettei aivan vastaavaa ideaa ole tarjolla markkinoilla. Aloin suunnitella ideaani pidemmälle: Mitä siihen kuuluu, kuinka sen voisi toteuttaa, mistä löydän tietoa ja miltä se näyttää? Piirsin harjoittelussa vapaina hetkinä raporttilapun taakse kuvia, jotta sain hahmotelman ideastani ja tein listoja, mitä sovellukseen kuuluu. Raporttilappuni täyttyivät muistiinpanoista ja piirroksista sen verran tehokkaasti, etten meinannut saada mitään selvää kirjaamistani mittaustuloksista ja potilaiden hoitoja koskevista merkinnöistäni.

Komentokeskus.

Yllätyksellinen lopputulos

Eräänä päivänä sain sähköpostia Y-kampukselta, joka oli flyerissa mainostetun ideakilpailun järjestäjänä. Viestissä sanottiin, että olisi hienoa, jos voisin osallistua palkintojenjakotilaisuuteen tulevina päivinä. Osallistuin tilaisuuteen hieman sekavin fiiliksin, koska ajattelin viestin olleen vain yleinen kutsu. Ajattelin kuitenkin, että samapa tuo on mennä katsomaan, mitä tapahtuu. Yllätyin suuresti, kun selvisi, että sovellusideani sijoittui kisassa kolmanneksi! Sain palkinnoksi termosmukin, mikä osoittautui myöhemmin aivan mahtavaksi asiaksi. Lisäksi sain menestyneistä ideoista kertovan kirjan, jonka jutuista osa oli todella mielenkiintoisia. Tärkeintä kuitenkin oli, että sain kutsun Y-kampukselle keskustelemaan ideastani ja siitä, kuinka voin kehittää sitä eteenpäin.

Palkinnoksi saamani kirja, valitettavasti termosmuki hävisi muuton yhteydessä :/

Nyt tuhansia kahvikupillisia myöhemmin olen tehnyt ideani pohjalta kilpailija-analyysin ja alustavan toimintasuunnitelman sekä suunnitellut sovelluksen ulkonäköä uudelleen kymmeniä kertoja. Olen myös suunnitellut etenemistä asian kanssa astetta pidemmälle - olen pyytänyt kahta kaveriani mukaan auttamaan, ja he ovat siihen suostuneet. Olen käynyt TAMKin Tuoteväylällä keskustelemassa asian etenemisestä ja saanut todella arvokkaita ohjeita.

Oivallusta työstämällä eteenpäin

Seuraavaksi suunnitelmissani on lähestyä mahdollisia yhteistyökumppaneita. Silloin saadaan nähdä kuinka käy ja riittääkö muilla mielenkiintoa ideaani kohtaan. Odotan hieman jännittyneenä, mutta toisaalta innolla, mitä tapahtuu seuraavaksi. Olen suunnitellut mihin mennessä haluan tehdä seuraavan siirron asian osalta, mutta en aio ottaa stressiä asiasta, sillä minulla on kuitenkin opinnot vielä kesken, sekä työt niiden ohessa. Lisäksi aloin syksyllä harrastamaan amerikkalaista jalkapalloa, eli kiirettä riittää. Olen huomannut, että sattumalta välähtänyt ideani on osoittautunut mielenkiintoiseksi projektiksi, jossa minä määrään tahdin omasta työskentelystäni ja tuloksistani. Hurjimpien odotuksieni täyttymisen eteen vaaditaan kuitenkin töitä, joita onneksi en ole ennenkään pelännyt!

Lue jatkotarina, mitä Jannen idealle kuuluu nyt!
Sattuman välähdys - ideasta sovellukseksi: Nykyhetki (Osa 2). Julkaistu 24.8.2015:

....................................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Janne Pääkkönen 

Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu